Elinan ja Elmerin kevätpäivät kuluivat koulussa ja koulun jälkeen pihalla huvitellen. Vesi-ilmapallot olivat kovassa suosiossa tässä perheessä.

Tietysti läksytkin piti tehdä. Elina teki ahkerasti kotitehtäviään, vaikka välillä ne tuntuivatkin vaikeilta.

Myöskään Elmerillä ei aina tehtävät sujuneet. Krister ja Dana olivat liian kiireisiä auttaakseen lapsia, joten he joutuivat selvittämään hankalatkin ongelmat yksinään.

Onneksi vanhemmilla edes riitti aikaa lastensa peittelemiseen. Krister ei saanut unta, ellei ollut varmistanut, että lapsilla oli kaikki hyvin.

Danakin tahtoi antaa iltahalit lapsilleen ennen nukkumaanmenoa.

Eräänä aamuna Elina heräsi aikaiseen. Hän katsoi ikkunasta ulos ja tajusi ulkona satavan lunta. Kevät oli jo lopuillaan, mutta niin pihalla vain pyrytti.

Lasten tullessa koulusta maa oli jo valkoisenaan. Se ei estänyt Elinaa nauttimasta sanomalehden lukemisesta pihalla.

Se ei myöskään estänyt Danaa juoksemasta kuntorataa läpi.

Jo iltapäivällä lumet olivat sulaneet. Dana päätti tehdä hiukan puutarhatöitä, mutta lunta alkoi taas hiukan sadella. Tällä kertaa sitä ei kuitenkaan tullut paljoa.

Illalla Krister kävi taas peittelemässä lapset. "Nukuhan nyt kunnolla, että jaksat huomenna touhuta, kun kesä vihdoin alkaa", Krister puheli jo uneen vaipuneelle Elmerille.

Kesän kunniaksi Elina sai uuden mekon. "Kato, siinä on tollasia pikkukukkia", Elmeri katseli ihmeissään uutta vaatetta.

Kesän kunniaksi oli lapsilla vapaata koulussa, tosin viikonlopun muodossa. He pitivät hauskaa kalastellen ja saippuakuplia puhallellen.

Päivällä kutsuttiin myös Eliza ja Eemeli kylään. Eemeli tosin lähti heti kotiin, mutta Eliza jäi jutustelemaan Elinan kanssa. Elizalla oli eriävät mielipiteet asioista Elinan kanssa.

Silti Elinasta ja Elizasta tuli hyvät ystävykset. Molemmat luulivat kyllä olevansa serkuksia keskenään, vaikka oikeastihan he olivat sisarukset.

Illalla Krister kutsui erään miespuolisen ystävänsä kylään. Elinasta Jesseksi esittäytynyt mies oli söpö, ja hän ihastui mieheen vähäsen. Hän päätti jutustella miehen kanssa romanttisista asioista: karkeista, vaaleanpunaisesta ja kukkasista. Mies naurahteli pikkutytön puheille ystävällisesti ja keskustelikin Elinan kanssa ihan kunnolla.

Mies ei ehkä ollut ihan kaikkein komeimmasta päästä, mutta söpö hän oli pullaposkineen ja vihreine silmineen.

"Kuulkaahan lapset. Nyt tilanne on niin, että olemme hiukan miettineet, kenen kuuluisi jatkaa tätä sukua. Krister ja minä päätimme, että se olet sinä, Elina", Dana kertoi lapsilleen ruokapöydässä. Elina ei tiennyt miten suhtautua asiaan ja päätti vain syödä ruokansa loppuun. Elmeri oli hiukan ihmeissään, mutta tyytyväinen siskonsa puolesta.

Krister päätto vähän bailata perijäpäätöksen jälkeen.

Danakin innostui taloon juuri ostetusta radiosta oikein kunnolla, ja päätti kuntoilla itselleen upean ja nuorekkaan vartalon.

Pian tuli kaksosten aika kasvaa. Elina mietti kauan mitä toivoisi tulevaisuudelta. Hän päätyi toivomaan kolmeakymmentä lasta ja viittätoista koiraa sitten kun hän on iso.

Elmeri sen sijaan keksi heti, mitä toivoisi. "Mä toivon, että mä osaisin lentää!" poika tokaisi ennen kuin puhalsi kynttilät.

Toivomukset esitettyään kaksoset alkoivat todellakin kasvaa.

Elmeristä sukeutui oikea komistus upeine sinisine silmineen. Hänessä oli selvästikin piirteitä, joita esiintyi hänen biologisella isällään Joonas Karstalla.

Mutta ei Elinaakaan voinut rumaksi haukkua - päinvastoin. Tyttö muistutti kovasti tätiään Dawnia.

Edessä oli tyylinmuutoksen aika. Elmeri puettiin nuoreksi herrasmieheksi. "Ärhh, mä en kestä tätä tyyliä!" poika tuumasi tuskaisena. Elmerin tavoite on suosio ja elämäntoive saavuttaa uran laki huippu.

Elinakin kävi etsimässä tyylikkäämpiä vaatteita vaatekaapin uumenista. Hän myös avasi tuuheat saparonsa ja laittoi hiukan meikkiä naamaan.

Elinasta tuli todellakin kaunis. Hän sai tavoitteekseen perheen ja tahtoo kolmen lapsensa valmistuvan yliopistosta.

Mutta vaikka kuinka olisikin kaunis teinityttö, täytyi tehdä läksyt. "Nämä minä osaan jo", Elina hykerteli iloissaan tehdessään vanhoja, lapsuusajan läksyjään.

Lasten käydessä koulussa Dana ja Krister viettivät aikaa ihan kahdestaan. Radio oli vanhusten suosiossa.

Krister sai rakkaudellaan Danan tuntemaan itsensä nuoreksi ja kauniiksi tytöksi.

Krister rakasti yhä palavasti Danaa, joka oli horjuttanut miehen luottamusta naisia kohtaan pettämisillään. Mutta Krister halusi unohtaa kaiken - miksi muistella menneitä?

Intohimoa ei heidän väliltään puuttunut.

Vanhusten meno oli yhtä hurjaa kuin silloin nuorenakin. Onneksi lapset olivat koulussa; he olisivat varmaan järkyttyneet.

Vanhuus toi Kristerissä esiin myös outoja piirteitä. Mies oli alkanut puhua itsekseen. Elina ja Elmeri hiukan kummeksuivat moista käytöstä ja päättivät lähteä yliopistolle vanhempien sisarustensa luo.

Pian kaksoset ilmestyivät kampusalueelle yhtä tyylittöminä, kuin uudet opiskelijat aina.

Elias ei ollut iloinen päätyessään kampukselle: opiskelu ei oikein olisi maittanut. Myöskin se kaiversi hänen mieltään, että hän ei ollut ikinä tavannut vanhempia sisaruksiaan.

Pian hän kuitenkin tapasi heidät - vain lyhyen hetken ajan. Elias, Elianna ja Elisabeth päättivät opiskelunsa, sillä yliopisto ei ollut heitä varten.

Harmi, ettei kaikki lapsia oltu siunattu kauniilla piirteillä.

Kaikki lähtivät yksi kerrallaan pois kampukselta kohti Ruskalehtoa. Eliannan lähtiessä Elmeri mietti, miten kiva oli tavata isosiskopuoli. Elina taas ajatteli miltä Elmeri näyttäisikään blondien hiuslisäkkeiden kanssa.

Lopulta myös Elmeri lähti. Hän tahtoi sittenkin ryhtyä maanviljelijäksi, eikä sellaiseen hommaan koulutusta tarvinnut.

Niinpä Elina jäi yksin, mutta ei se häntä haitannut. Hän kirmasi yhteisötontille hankkimaan tyylikkäämpiä vaatteita ja tuuletti itsenäistä elämäänsä puiston penkillä hyppien.

Kotiin päästyään ja vaatteensa vaihdettuaan Elina joutui lähtemään luennolle. Hänellä ei vielä ollut pääainetta.

Kun luento oli ohi, Elina pätti kutsua Jessen käymään. Hänen lapsuudenihastuksensa miestä kohtaan ei ollut kadonnut mihinkään. Hän vain toivoi, että ihanasta ystävyydestä tulisi jotain muutakin...

Niinpä Elina alkoi flirtata varovaisesti.

"Minusta sinä olet niin kiva, että päätin antaa tämän lahjan sinulle", Elina soperteli ojentaessaan ateriakuponkeja, mauttomia mansikoita ja mieltymysmehua sisältävän pakettinsa Jesselle.

Jesse ymmärsi yskän. "Ou vau, sä oot aika hottis tyttö!" Jesse vislasi sitten Elinalle saaden naisen punastumaan sydänjuuriaan myöten.

Pian pari jo flirttaili ihastuneesti keskenään.

Elina koki ensisuudelmansa Jessen kanssa.

Jesse ja Elina olivat toiminnan simejä, eivätkä jääneet aikailemaan. He muhinoivat antoisasti vessassa...

.. sekä osoittivat rakkauttaan kampuksen kunto-ohjaajan edessä. "No, mitäs peliä tämä oikein on?" kunto-ohjaaja karjui parille.

Lopulta Jessen oli aika lähteä kotiin. Miehellä oli kuitenkin mukanaan yksi uusi asia: lupaus avioliitosta eli kihlasormus.

Jessen lähdettyä Elina maalaili vaaleanpunaisia teoksia.

Nukuttuaan yön kovin makeasti Elina päätti keskeyttää opintonsa. Hänen tulevaisuutensa oli jo taattu: elämä perijänä Savelan suvussa tiesi rikkautta.

Pian Elina jo tallusteli rakkaan kotinsa pihalla.

Ensin Elina puristi itselleen herkullista kurkkumehua, joka myös kauneusjuomana tunnetaan. Hän oli himoinnut kotona puristettua mehua jo pitkän aikaa.

Sitten nainen suuntasi vaatekaapille ja kaivoi sieltä sopivan kesäistä vaatetta.

"Kiva, kun tulitkin näin pian jo kotiin", Krister oli iloinen Elinan paluusta.

Aamutuimaan Elina oli kutsunut Jessen kylään. "Vihdoinkin tulit! Olit jo melkein myöhässä", Elina kiljahti hypätessään rakkaansa syleilyyn.

Mutta myöhässä mistä? Elina oli järjestänyt kaiken valmiiksi häitä varten, kutsunut vieraat ja baarimikonkin, mutta sitten alkoi sataa.

Jesse tajusi pian, mitä Elina oli tarkoittanut myöhästymisellä. Hän asteli nopeasti alttarille kihlattunsa perässä. Vieraat vain eivät näyttäneet tajuavan seremonian alkavan.

Niin Jesse ja Elina saivat toisensa sateessa ja Danan katsellessa. Krister kehuskeli Elinan asulla: "Se kuului suvun perustajattarelle, Gabriellelle."

Tulisen hääsuudelman jälkeen Elina ja Jesse leikkasivat kakun vieraiden yhä ollessa jossain muualla.

"Suu auki, kulta", Elina syötti hellästi miehelleen kakkua, joka oli muuttunut sateen vaikutuksesta aika vetiseksi.

Sitten hääpari siirtyi syömään kakkua pöytien ääreen. Elina nosti maljan rakkaalleen. Tällä kertaa edes yksi vieras oli juonessa mukana: Elmerikin nosti maljan ajatellen Savelan suvun tuoreinta jäsentä.

"Kaikki tuntuu menevän pieleen", Elina murehti häitään. "Älä välitä", Jesse lohdutti hyväillen vaimonsa kättä, "kaikki ei voi aina onnistua. Sitä paitsi sade hääpaivänähän merkitsee onnea."

Jessen oli kiiruhdettava vessaan ja hän jätti Elinan yksin sateesee. Elina huomasi appelsiinipuun pullauttaneen hedelmiä pintaan ja hän päätti kerätä ne, koska vieraita ei näyttänyt näkyvän missään lähellä hänen veljensä lisäksi.

Pian selvisi, että vieraat olivat karanneet sadetta sisälle.

"Harmi, että sataa", Eliza kertoi Elinalle harmissaan. "Niin, mutta sade hääpäivänä merkitsee onnea", Elina toisti Jesseltä oppimansa sanonnan.

Lopulta sade lakkasi ja vieraatkin pääsivät nauttimaan juhlista. Kaikki pulahtivat uimaan ja kaikkien mielialat kohosivat huippulukemiin. Ehkä häät eivät olleetkaan epäonnistuneet.

Jessestä oli todella hauskaa laskea lukumäkeä pitkin altaaseen.

Lopultakin häät olivat ohi. Elina pääsi rentoutumaan rantatuoliinsa oikein kunnolla. Jesse oli yksin lähtenyt häämatkalle limusiinissa, sillä Elina ei jostain syystä vain tajunnut mennä sinne.

"Kai minun on pakko juoda nämä loppuun, kun ketään ei näy.." Elina mietti baaritiskin edessä.

Jessen tultua limusiiniajelultaan päätti tuore aviopari viettää ensimmäisen hellän hetkensä.

Illalla Jesse luritteli oodia kiitokseksi rakkaalleen ihanista hetkistä.

"Oi, olet elämäni rakkaus", Jesse runoili suudellessaan Elinan kättä pitkin. Dana peitti kasvonsa - miten he saattoivatkin olla noin imeliä?

Jesse oli muuttanut tyyliään hienommaksi ja aikuismaisemmaksi.

Elina joi aina aamuisin kurkkumehua.

Elina tunsi vatsassaan ikävää kiemurtelevaa tunnetta aivan yllättäen. Olisiko kyseessä vauva, vai johtuiko tuntemus kurkkumehusta?

Illalla Jesse yltyi aika hurjaksi. Hän nipisteli Elinan takapuolta tuon tuostakin.

"Öhm.. Elina? Minun täytyy sanoa sinulle yksi juttu", Dana sanoi Elinalle kyllästyttyään ainaiseen kiljahteluun takapuolen hiplailusta johtuen.

"Ymmärräthän, että me vanhukset emmen kestä tuollaista. Annammekin teille tämän yhden illan ihan omaa aikaa, toisin sanoen lähdemme nyt pois. Pitäkää hauskaa", Dana kertoi Elinalle. Elina hymyili ymmärtäväisesti ja kiitti kauniisti.

"Jesse... Et viittis lopettaa kirjan lukemista?" Elina kysyi anovalla äänensävyllä. Jesse heitti kirjan heti nurkkaan.

Hän nosti kätensä Elinan olkapäälle. "No, mitäs mä sitten tekisin?" hän kysyi muka tyhmänä.

Elina heittäytyi istumaan Jessen syliin ja puhalsi miehen kaulaan. "Jos me jotain tällästä..." hän sanoi sitten.

Jesse työnsi Elinan hiukan kauemmas ja painoi sitten huulensa naisen huulille.

Kunnon muhinointituokion jälkeen Elina kipitti vaihtamaan päälleen yöpuvun, josta tiesi Jessen pitävän. Jesse odottikin jo sängyllä. "Tules tänne", Jesse kutsui vaimoaan.

"Mitenkäs olisi uusinta siitä hääpäivän touhusta", Jesse kysäisi. Elinallehan se sopi.

Sillä välin oli taas alkanut sataa. Vanhukset päättivat kalastaa, sillä sateella kala syö hyvin. "Katos, mikä vonkale!" Krister oli ylpeä saaliistaan.

Jesse ja Elina olivat jo uuvuttaneet itsensä ja nukahtivat kylki kyljessä. Söpöä.

Aamulla Jesse lähti töihin. Hän oli hankkinut työn pianonvirittäjänä.

Elina oli uudistanut puutarhaa ja hoiti sitä rakkaansa ollessa töissä. Etupihaa koristi nyt appelsiinipuun lisäksi omenapuu ja kasvimaalla kasvoi salkopapuja.

Puutarhatyöt olivat uuvuttavia ja Elina kävi uimassa karistamassa mullat päältään. Uidessa häntä alkoi väsyttää kovasti ja hän päätti mennä nukkumaan. Ennen kuin hän ehti vaihtaa päälleen univaatteet, hänen mahansa pompahti. Tiedossa olisi siis vauva - seitsemännen sukupolven ensimmäinen jäsen!

Näihin tunnelmiin päättyy tämä huonosti kirjoitettu ja juoneton osa. :P Ovathan muuten kaikki huomanneet taloesittelyn? :D Se löytyy vasemman reunan laatikoista. Kommentoida saa ihan vapaasti, a se on hyvin toivottua. :)