Felix sai kokea kaikki teini-iän kauheudet ihan sen loppuvaiheilla. Pojalle pamahti paha akne.

Leikkimieli ei onneksi ollut pojalta kadonnut. Wanda oli iloinen saadessaan leikkiä Felixin kanssa.

Felix ja Wanda eivät olleet ainoita, jotka leikkivät. Elina ja Felina pitivät keskellä yötä salaisia nahistelujaan vessassa.

Elinan ja Jessen rakkaus kukoisti, ja suudelmia vaihdettiin aina kun siihen oli mahdollisuus.

Fredilläkin oli mielessä suudelmat. Hän oli tutustunut koulussa Melodi Ratakkaan, sähäkkään typykkään Siniperästä. Neidolla oli kyllä oudot elkeet, mutta Frediä se ei haitannut.

Melodi tykkäsi Fredin flirttailusta.

Heillä oli samanlainen huumorintajukin. Fredillä oli oikein hauskaa Melodin kanssa.

Pian Melodin piti kuitenkin lähteä. Fred oli tehnyt hänelle muodonmuutoksen yrittäessään liehitellä neitoa. Suudelmaa ei kuitenkaan herunut.

Felixillä oli tulevaisuus mielessä, kun hän kurvasi eräälle yhteisötontille. Hänen tulisi löytää kaunis vaimoehdokas. Sen hän löysikin: eräs kaunis, vaalea baarineitonen nimeltä Ninni Kontiokoto hurmasi pojan täysin.

Elinan hiukset olivat venähtäneet pituutta. (Kyllä, tämä kuva on vain uusien hiusten esittelyä varten. :D)

Elinalla ja Jessellä riitti naureskeltavaa Felixin tultua kotiin ja kehuttua löytäneensä tulevan vaimonsa baarista. Eivätpä he tainneet muistaa, että Jessekin oli ennen työskennellyt baarimikkona.

Elinalla ja Jessellä oli muutenkin omaa kivaa. Molemmat lahjoittelivat toisilleen paketeissa leijonankitakimppuja.

Sitten he pusuttelivat oikein kunnolla. Fred katsoi hymyillen vanhempiensa touhuja.

"Ehkäpä se oli sitä vanhuuden höperyyttä", Fred mietti. Jessen ja Elinan oli aika kasvaa.

Elinasta tuli jokseenkin tyylitön vanhus.

Mutta tyylimuutoksen jälkeen hän oli jo paljon nätimpi, joskin hänellä on kamalat kuoppaposket, jotka itse asiassa ovat Serenan peruja.

Samana iltana oli myös Felixin aika kasvaa.

Felina säikähti isoveljensä kasvua, mutta oli samalla iloinen.

Felixistä tuli aivan samanlainen kuin Jesse, hänen nenänsä vain näyttää suuremmalta.

Felixkin muutti hiukan tyyliään ja hänestä tuli oikea salonkileijona.

Felina ja Fred lähtivät yliopistoon veljensä kasvettua. Felinasta tuli pyöreäposkinen tyttö.

Fred oli suoraan sanoen pettymys. Hän muistuttaa Eliasta; silmät kaukana toisistaan ja pieni ylähuuli. Näinpä nämä kaksi, Felina ja Fred, jäivät yliopistolle, eli Felix sai perijän paikan.

Elina teki ahkerasti puutarhatöitä, koska oli unohtanut, että heillä kävi puutarhurikin.

Saveloiden keittiö oli saanut uuden raikkaamman ilmeen. (Paitsi että poistin nuo keittiökalusteet aika pian, koska ne alkoivat välkkymään sinisinä, aivan kuin en olisi ladannut meshiä.)

"Ohhoh, Wanda, oletkos sinä noin pikkuinen?" Jesse ihmetteli. Wanda katseli närkästyneenä.

Felix kutsui Ninnin kylään treffien merkeissä. He olivat pitäneet puheluilla yhteyttä siitä lähtien kun tapasivat, ja he olivat jo ystäviä. "Vai tälläinen koira se Wanda on, josta Felix on niin paljon puhunut", Ninni mietti tavatessaan koiran.

"Oletpas sä kaunis tänään", Felix alkoi heti flirtata.

Pian Ninni ja Felix jo halailivat oikein kunnolla. Felix päätti, että nyt voisi olla aika suudella..

"Joo, sori ei nyt.. Ei näin pikaisesti", Ninni torjui Felixin. (Jee mikä torjumisilme :D)

Ninni lähti kotiin jättäen Felixin itkemään.

Taloon oli rakennettu uusi makuuhuone autotallin yläpuolelle. Felix omi sen heti.

Seuraavana iltana Felix kuitenkin kutsui Ninnin uudelleen kylään. Mies hyppäsi naisen syliin innoissaan.

Sillä hetkellä Ninni rakastui Felixiin.

He siirtyivät sisätiloihin ja Ninni ihan omakätisesti suuteli Felixiä. Se oli Felixin ensisuudelma.

Felix oli kuin seitsemännessä taivaassa. Hän oli juuri suudellut ensimmäisen suudelmansa - ihanaa! Hän tahtoi nyt tehdä Ninnin olon mahdollisimman mukavaksi ja hieroi naisen kipeitä hartioita. Wanda katseli ihmeissään.

Felix oli niin innoissaan, että aloitti tyynysodan.

Pian suudelmat yltyivät jo todella tulisiksi.

Niihin tuli aivan uutta intohimoa.

Ja siitä hetkestä lähtien Felix ja Ninni olivat erottamattomat. Mustaa ja valkoista yhdessä. Maitosuklaata ja valkosuklaata, tai kuten he toisiaan kutsuivat, Sokeria ja Siirappia.

Sokeri ja Siirappi siirtyivät makuuhuoneen puolelle ihan vain juttelemaan asioista.

Mutta jutustelusta on helppo siirtyä muihinkin hommiin.

Molempien ensimmäisen pelehdystuokion jälkeen Siirappi kihlasi Sokerinsa ja Ninni muutti Saveloille.

Nopean muutoksen jälkeen Ninnistä kuoriutui todellinen kaunotar.

Ninni oli ehdottomasti tällä hetkellä Savelan nykyisen ydinperheen kuvauksellisin jäsen.

Seuraavan aamun aamiainen oli täynnä rakkautta ja onnea. "Siirappini, sulla on jotain poskessa.." Ninni sanoi.

"No mutta Sokerini, eihän se ole niin vakavaa", Felix leperteli takaisin, "mutta otahan tästä vähän muroja..."

Sitten Felix tahtoi ikuistaa rakkaan kihlattunsa.

Kuvasta tuli kaunis. Työn nimi oli "Rakas Sokerini".

Sitten Felix kiirehti uudelle autolleen ja äkkiä töihin.

Hän oli oikein onnellinen: ihana kihlattu ja uusi auto.

Felixin tultua töistä oli lyhyen vihkiseremonian aika. Ninni hehkui kauniissa hääpuvussaan ja Felix näytti vakavalta. Ehkäpä ilme johtui sateesta.

Jottei kallis pitsipuku aivan pilaantuisi, tuore aviopari siirtyi sisätiloihin suutelemaan hääsuudelmansa.

Sitten tietysti kuului asiaan hääyö, tai tässä tapauksessa hääiltapäivä.

Sokeri ja Siirappi nukahtivat hurjan lakanoiden pöllytyksen seurauksena ihanasti vierekkäin.

Felix etsi uusia töitä rikosuralta. Nyt hän työskenteli musiikkialalla. Kuin ihmeen kaupalla yksi paikka taskuvarkaana oli vapaana.

Seuraavana päivänä ulosottomies saapui ja vei sängyn.

Päivään mahtui iloakin: kahdeksas sukupolvi ilmoitti itsestään.

Tämän osan loppu. :D Oli vähän lyhyempi kuin muut osat, kun ei oikein ollut intoa pelata. Kommentteja otetaan vastaan.

Mitä muuten sanotte: aloitanko Saveloiden päästyä 10. sukupolveen uuden LCn vai kirjoitanko muuten vain tarinaa Simsin avulla? Käsikirjoitusta tarinaan olisi jo, ja itse tahtoisin kirjoittaa muuta kuin LCtä. :)