Kuten varmaan huomaatte, taloesittely on kadonnut. Rakensin taas kerran uuden talon. Uudesta talosta ei tule taloesittelyä, rakennan niin usein talon uusiksi, että se on turhauttavaa aina ottaa uudet kuvat. :P Uutta taloa ei kyllä näy vielä tässä osassa. Mutta nyt tarinan pariin. Nauttikaa. :D

Elina oli pitkään tahtonut hankkia talouteen lemmikin, ja vihdoinkin toteutti toiveensa. Katajalehtoon ilmestyi hauskannäköinen naaraskissa Cera.

Elina meni heti vastaanottamaan ensimmäistä kissaansa, joka näytti nauttivan emäntänsä silityksistä.

Cera oli voimakastahtoinen neiti, ja osoitti heti mielipiteensä maalaisromanttisesta keittiöstä.

"Kuule Cera.. Tehdäänkö pikkuinen sopimus?" Jesse kysyi kisulta, joka näytti kovin kiinnostuneelta saamastaan huomiosta. Jesse jatkoi: "Sovitaan niin, että et raavi huonekaluja vaan saat uuden, mahtavan raapimistelineen? Sopii? Hieno juttu! Paiskataan kättä tai käpälää sen kunniaksi!"

Cera piti sopimuksensa ja raaviskeli mielellään uutta raapimistelinettään.

Dana oli oikea himouimari nykyään. Häntä ei muualla nähnytkään kuin uima-altaassa.

Dana ei ollut ainut, jolla oli urheilullisia harrastuksia. Jesse oli aloittanut joogan. Mies oli yllättävän notkea.

Ilmeellä hoidettiin vaikeimmatkin liikkeet. :D

Elinan maha alkoi olla jo suuri. Se merkitsi sitä, että synnytys olisi jo lähellä.

Elinan raskauden innoittamana taloon hankittiin komea kollikissa Oliver, sillä taloon tahdottiin myös hiukan karvaisempia lapsia.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Siinä missä Cera oli oikea hienostoneiti..

.. Oliver oli kasvanut ilmiselvästi kaduilla.

Kisuilla ei synkannut sitten yhtään. Simit päättivät kuitenkin antaa asioiden kulkea omalla painollaan - ehkä kissojen välit paranisivat.

Saveloita kohtasi pian järkytys: Danasta oli aika jättänyt hänen uidessaan.

Varsinkin Krister otti asian raskaaksi: olihan Dana ollut hänen suuri rakkautensa ja tukijansa kaikista syrähypyistä ja muista huolimatta.

Ceran silmät suurenivat, kun hän näki Kristerin hörpöttävän huuliaan lattialla. Kissa ajatteli selvästi miehen olevan hullu.

Taivaasta laskeutui tohtori Kristerin avuksi. Hän neuvoi miestä päästämään tuskansa ulos - ja Kristerhän päästi. Hän huusi niin kovaa kuin pystyi.

Tohtori häipyi nopeasti Kristerin tuskanhuudon jälkeen jättäen vanhan ukon itkemään yksikseen.

"Shh.. Kyllä Krister sinusta pitää, vaikka niin huusikin.." Elina rauhoitteli karjunnasta säikähtänyttä Ceraa.

Lohduteltuaan vuoroin kissoja ja vuoroin Kristeriä Jesse ja Elina olivat lopenuupuneita. He kömpivät yhdessä sänkyynsä.

Aamulla heitä kahta kohtasi toinenkin järkytys - Krister oli kuollut suruunsa.

Kauaa Elina ja Jesse eivät kerinneet surra. Seitsemäs sukupolvi kiirehti maailmaan heti viidennen menehdyttyä!

Hetken päästä Elina katseli pientä, vihreäsilmäistä poikaa. Pikkuinen nimettiin Felixiksi.

"Katso Jesse! Sinä olet nyt isä!" Elina esitteli Felixiä juuri uimasta tuleelle Jesselle.

Elina vei tulokkaan nukkumaan. "Hyviä unia suklaamuru!" hän peitteli hellästi Felixin.

Sitten Elina kävi vaihtamassa vaatteensa peittävempiin - eihän äidillä sopinut olla minihametta ja avonaista toppia! "Olet tehnyt raskaan työn tuodessasi maailmaan poikamme", Jesse runoili hieroessaan Elinan harteita.

"Malja maailman kauneimmalle vaimolle ja ihanimmalle äidille!" Jesse oli romanttinen.

Elina ja Jesse olivat täydellisen ihastuneita Felixiin ja päättivät hankkia lisää jälkikasvua.

"Kuka on äidin pikku höpönassu? Kuka? Taitaa olla Felix!" Elina hellitteli poikaansa koko ajan.

Myöskin Jesse piti hyvää huolta esikoisestaan.

Cera oli kiukustunut siitä, että pikkuinen simlapsi vei kaiken huomion, eikä häntä enää hellitty niin paljon kuin ennen. Oliverin kanssa asiat olivat menneet vain huonompaan suuntaan, eivätkä kissat todellakaan sietäneet toistensa seuraa.

Elina oli alkanut kärsiä äkillisistä oksennuskohtauksista.

 

Elinan puuhaillessa puutarhassa hän tunsi vatsansa suurentuvan taas. Toinen raskaus oli alkanut!

"Nuku nyt hyvin, kultaseni, illalla sinä kasvat", Elina yritti saada Felixin nukahtamaan pian.

 

Felix nukahtikin pian, mutta hänet herätettiin isän tultua töistä. Pojan oli aika kohdata taaperoiän mukanaan tuomat haasteet!

Felixistä kasvoi todella suloinen pikkumies. Luonteeltaan Felix on tälläinen: 1-8-2-10-8.

Jesse vei heti Felixin potalle: pissilläkäynti oli todella tarpeellinen taito. Felixiä se ei vain näyttänyt kiinnostavan.

Jessellä tuntui olevan kovasti intoa opettaa pojalleen kaikki. Se sopi hyvin Elinalle, joka oli raskauden takia aina nälkäinen ja uupunut.

"Minä olen sinun isäsi, Jesse", Jesse opetti Felixiä puhumaankin. "Isi Jesse, mikä tuo on?" Felix kysyi osoittaen polveaan. Felix oli fiksu muksu, oppi ihan hujauksessa puhumaan ilman mahtimaitoakin.

Illalla Elina päätti opettaa Felixin pottailemaan, kun Jesse ei ollut siinä onnistunut. Felix oppikin taidon.

Yöllä pikkuinen nukkui somasti tuhisten päivän touhujen uuvuttamana.

Elinakin nukkui hyvin Cera seuranaan.

Aamulla maha suureni taas. Elina näytti todella ilahtuneelta.

"Oijoi, siellä se pikkuruinen sim on.." Jesse hieroi innoissaan vaimonsa vatsaa. Oliver näytti tympääntyneeltä mokomaan hellittelyyn.

"Ymmärräthän sen, että me rakastamme sinua aina, ja Oliveria myös, mutta emme nyt voi mitään.." Jesse silitteli hellästi Ceraa ja puhui hiljaisella äänellä: "Meidän on nyt luovuttava teistä, talomme ei riitä kahdelle kissalle ja neljälle simille."

Niinpä Oliver ja Cera lähtivät adoptiolaitokseen odottamaan uusia omistajia.

Felix ei ollut kissojen lähdöstä moksiskaan. Hän leikki tyytyväisenä nukkekodillaan.

Elina päätti liittyä hetkeksi pikkumiehen seuraan. Siitäkös Felix riemastui!

Elinalla oli jotakin suunnitelmia nyt kissojen lähdettyä. Salaperäisenä hän soitti erääseen paikkaan nimeltä..

.. Puutarhaklubi! Elina tahtoi kovasti arvostetun seuran jäseneksi.

"Odotas hetki, rouva Savela.. Minun täytyy soittaa puhelu", Puutarhaklubin Ruskalehdon alajaoston puheenjohtana toimiva vanha rouva selitti narisevalla äänellään Elinalle, joka innostuneena odotti vastausta siitä, pääsisikö hän klubin jäseneksi.

Kyllä hän pääsi, vaikka maassa olikin ollut lehtiä ja appelsiinipuu ei ollut ihan kunnossa. Ehkäpä Felixin söpöys oli sulattanut Puutarhaklubilaisten mielet?

Elinalla oli raskauden tuomia outoja himoja, joista yksi oli puutarhanhoito keskiyöllä.

"Mmh, tää maito on ihan vihleetä", Felix epäili ruokansa tuoreutta.

Felix oli todella eläväinen tapaus: hän vain leikki päivät pitkät.

Felix sai vanhemmiltaan kaiken huomion.

"Minä rakastan sinua, pikkuinen", Elina kuiskasi hiljaa Felixille halatessaan tätä.

Kesken vessareissun Elinan toinen synnytys alkoi. Hän huusi kovempaa kuin Felixin syntyessä.

Tällä kertaa syntyi pieni, rauhallinen tyttö, joka sai nimekseen Felina.

Felix ei tiennyt siskonsa syntymästä vaan ihmetteli hienon muoviveneen muotoilua.

Jesse sen sijaan tajusi heti tulleensa toistamiseen isäksi. Hän kiiruhti kiittämään vaimoaan suudelmalla.

"Ai? Niinkö? Oho!" Elina leikki kuulevansa tyttärensä kertovan juttuja elämästä. (Älkää välittäkö vessanäkymästä..)

Jesse vaihtoi ensimmäistä kertaa elämässään vaippoja Felinan tehtyä tarpeensa vaippoihinsa. :P

Elina teki taas tyylimuutoksen. Nyt hän oli rento kesämamma.

Elinan harmiksi rentojen kesämammojenkin piti tehdä kotitöitä.

"Mä olen tosi onnellinen nyt", Elina huokasi Felixin ja Felinan nukahdettua. Jesse nosti kätensä vaimonsa olalle ja otti toisella kiinni naisen kädestä. "Niin mäkin, kulta, niin mäkin", hän vastasi.

Elina ja Jesse viettivät yhteistä aikaansa lasten päiväunien aikaan. He olivat rakennuttaneet hienon luisteluradan takapihalleen. Jesse oli virtuoosi luistelussa.

Elina ei ollut yhtä hyvä. Jesse vain nauroi vaimolleen.

Elina suuttui Jessen naureskelusta. Hän meni haravoimaan. Jessekin tuli mukaan. Elina ei oikeasti ollut vihainen - hän vain näytteli nähdäkseen Jessen reaktion.

"Tule tänne, nainen!" Jesse karjaisi ja kaappasi Elinan syleilyyn. Sitten hän suuteli naista tulisesti. "Ethän ole enää vihainen?" Jesse kysyi koiranpentuilme naamallaan. Elina vain nauroi.

Elina leikitti Felinaa usein.

Jesse rauhoitteli pikkuista aina kun tämä parkui yöllä.

Elina päätti taas kerran uudistaa tyyliään. Nyt hän näytti tyylikkäältä bisnesnaiselta, jolla ei ollut pipo liian kireällä.

Elinan tyylimuutokseen päättyy tämä osa. Kommentteja saa laittaa, niitä on tosi kiva lukea. :) Kiitoksia muuten kaikille niille, jotka toivottelivat hyvää leirikoulua. :>